Olinpas reipas!

Päänsärky hävisi iltapäivällä kun olin ulkona ja Tyllerön haettuani menimme vähän pyöräilemään ja kävimme kahvilla yhden pariskunnan luona. Kotiinpalattuaan me vähän järjestelimme tavaroita ja opetin Tylleröä kirjoittamaan S oikein. Ja sitten Tyllerön isä haki hänet. Sitten raivolla vein matot ulos ja rupesin imuroimaan ja pesemään lattiat sekä pesin kylppärin. Kävin suihkussa juuri. Tavaroita pitäisi vielä järjestellä, mutta alkaa jo myöhä, nyt 22.50. (aloitin siis iltakahdeksalta). Meinaan vielä vaihtaa lakanat ja sit nukkua puhtaassa sängyssä. Meinasin siirtää siivoamisen huomiseksi, mutta tiesin tapani että jos siirrän huomiseen, huomenna siirrän hamaan tulevaisuuteen. Nyt tai ei koskaan. Huomenna on vaRRRRmasti hyvä olo kun tärkeimmät siivottu. Vaan tavaroiden järjestelyä ja vähän pölyjen pyyhintää vaan. Jeejee. Hyvää yötä.

Kahvilla asianajajani kanssa

Päätä särki kolmatta päivää... mälsää. Otin taas lääkettä. Kävin asianajajani kanssa kahvilla. Oli mukavaa tavata häntä ja hän tarjosi vähän töitä mulle. Ensi tiistaina aloitan hänen luona. Kiva juttu. Ja asianajajani ehdotti että menemme kuntosalille joka perjantai aamuna Circuit piiriin. Kävimme ilmoittautumassa. 12 euroa 10 kertaa. Joo sopii mulle. Tästä on hyvä aloittaa uusi terveellisempi elämä!! Pakko ryhdistäytyä ja ajatella itseäni myös. Tää asianajajani on huipputyyppi, super. Täytyy miettiä jo valmiiksi ihanaa lahjaa jouluksi hänelle. Ehdotuksia??
no, ei varmaan kukaan lue tätä...vaikka laskuri pyörii, kommentteja vain kolme josta yksi on mun....hmm... tylsää luettavaa...varmasti.

I love u darling....

Yksi viesti saapuneet kansiossa. Sertakki. I love u darling i want to kiss u hot i missed so much.
Viesti tuotti iloista mieltä päivääni. Pistin takaisin: I love you and hot kisses. I miss u too.
Onko tää sit valehtelua... mä en ole varma. Voi mua...
Vanha heila Espanjasta otti yhteyttä tänään pitkästä aikaa. Halusi tulla uudeksivuodeksi Suomeen mun luo. HÖH HÖH HÖÖÖHH.... En usko häntä.
Päätä särkee vielä vaikka otin reseptisärkylääkettä... Taitaa olla aivokasvain päässä! Tai sit huono näkö, toinen silmä on dominoiva, toinen jäi laiskaksi, kai siitä johtuu? hmm..en kaipaa nyt rillejä, tuun vielä tyhmemmäksi näköiseksi....

Kipeäksi tulossa?

Olo on ihan kipeä, päätä särki, palelin ja väsytti. Otin äidin reseptisärkylääkkeen, se on paras särkylääke mitä tehoaa päänsärkyyni joka yleensä kestää kaksi päivää ilman lääkitystä.
Kävin aamulla kampaajalla, telttamainen hiukset lähti, nyt on ihan siedettävän näköinen.
Eilen katsoin filmiä ja näin itseni tv-ruudusta. Lihava kuin mikä... varmasti olen Suomen lihavin.
Päätös yrittää laihduttaa pitää yhä. Pitäisi jaksaa lähteä kävelylenkille. Mutta kun nyt oon kipeänä, meen sit kun olen terve.
En ymmärrä miksi olen aina vetämätön, surkea ja saamaton läski.
Taidan yks kauniina päivänä painua täältä ulkomaille vaikka USA:han, ettei mä niin kamalasti erotu muista....

Webbichatissa

No, oltiin uimassa ja oli ihanaa. Tyllerön kummitäti poikineen oli mukana myös. Kuuma päivä.
Tänään pitkästä aikaa olin webbichat-kanavalla ja oli muutama tuttuja. Oli niin ihanaa jutella heidän kanssa. Toinen turkkilainen oli siellä ja kyseli miksen ole jutellut hänen kaa moneen kuukauteen. Mua ei vaan kiinnostanut olla usein webchat-kanavilla nykyään. Aikasemmin olin webchat-addikti. Se Tarik on kyllä ihana tyyppi, mutta aivan nuori, 24 vuotias. Vakuutteli että haluaa elää loppuelämän mun kaa. Mä jo yli kolmekymppinen. Liikaa ikäeroa. Toisaalta olisi ihana olla nuoremman kanssa, se nuorentaisi minut. Vai nuorentaako? Mutta voinko luottaa Tarikiin tai Sertakkiin(se toinen turkkilainen, myös nuorempi, 27v). Myös yks X kiikaroi mua, samanikäinen kuin mä ja asuu Saksassa. Tykkäisin hänestä, hän on fiksu. Mutta aavistan että hän on naistennielijä. Ei varmasti pysy uskollisena. En tiedä. Vaikea tietää. Miten voin tietää onko kukin tosissaan?

Aurinko paistaa sittenkin risukasaan...

Tää on uskomatonta... Rakas ystäväni kutsui kylään ja sanoi että hänen miehensä voi purkaa autoni ja ottaa sisukset pois pesuun varten ja asentaa takaisin. Sitten auto purettiin ja pestiin matto ja muutakin samalla. Odotellaan maton kuivumista vielä sitten kasataan auto takaisin kuntoon. Yksi stressi vähemmän. Ihanaa että minulla on sellainen YSTÄVÄ! Tosiystäviä on harvassa.
Ja miesrintamalla alkaa olla pikkasen jotain... En tiedä, koska olen useasti pettynyt. Yksi ainakin vakuutteli rakkauttaan minuun. Mutta asuu Turkissa. Muuten on ihana tyyppi. En tiedä voinko luottaa kun niin moni on varoitellut petollisista etelän miehistä. Seurustelin espanjalaismiehen kanssa vuoden ja petyin, hän palasi exänsä kanssa yhteen kun heillä on yhteisiä lapsia.
Mun on vaikea katsoa suomalaisiin, kun suurin osa on sellaisia juoppoja, hikisiä, puhuu ihan tyhmiä asioita.... Jos nään jonkun kivan, hyväntuoksuisen miehen, hän on aina varattu tai homo.
Exä on käyttäytynyt siedettävästi monta päivää, että tuntuu hän on ihan okei. Uskon että se johtuu ettemme sovi yhteen ja erillään asuminen on paras ratkaisu, näin se menee paremmin. Hänen kaa yhteen palaaminen ei tule kysymykseen, ei ikinä.
Yks ulkomaalainen kaveri joka asuu naapurikylässä tuli kaupunkiin ja törmättiin kahvilassa toissapäivänä. Se halusi edelleen mun kaa, mä en ole enää kiinnostunut, koska kerran me tapailimme vuosi sitten, kesti kaksi viikkoa kunnes hänestä ei kuulunut yhtikäs mitään pitkään aikaan. Oletin ettei ole kiinnostunut. Okei, se sopii. Mutta nyt sanoi että oli ikävä ja kadotti mun viestinumeroani. Ja oli kuullut muilta huhuja, että olen naimisissa siksi ei häirinnyt enää minua. Yllättävää, että pikkukaupungissa jolla mulla ei ole ystävää, juoruvat minusta että mulla muka on aviomies. Mutta se siitä, en ole kiinnostunut, enkä aio tapailla häntä.
Nyt ilonaiheeni on auto, pian on kunnossa, jeejeeee... Tänään näyttää tulevansa taas kuuma päivä, taidan mennä uimaan kunhan olemme käyneet Tyllerön hammaslääkärissä sitten uimaan jos on vielä lämmin silloin.
Kiitos Auringolle että paistat. :)

Tuskaiset muistot

Heräsin aikaisin, jo ennen 9. Outoa.
Avasin koneen, rupesin katsomaan jotain blogilistasta. Löysin yhden blogin, nainen kertoo avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Hänellä on toinen mies.
Siitä tulvi minulle muistoja. Minulla oli myös, erona etten ollut naimisissa.
Tämä exä jonka meillä on yhteinen lapsi, oli toinen mies. Seurustelin silloin toisen kanssa, se oli uusi suhde, kaksi kuukautta kestänyt kunnes tapasin tämän exän. Se kesti kaksi vuotta kunnes tein ratkaisun. Teimme bänän ja mä jatkoin elämääni exäni kanssa.
En ole kaduttanut että erosin siitä toisesta. Se oli onneton suhde. Minun on parempi olla yksin. Olisin pitänyt erota kummastakin ja aloittanut ihan puhtaalta pöydältä jonkun muun kanssa.
Yksi tyhmä tekoni opetti ja opin, seuraavaa kertaa en tee niin vaan lopetan heti suhteen kokonaan ennenkuin rupeen johonkiin vakavampaan.
Sen kautta opin millainen on tosirakkaus. Tosirakkaus ei petä. Jos tekee mieli vieraisiin tai jos oli suudellut toista, kannattaisi pysähtyä ja pohtia mikä suhteessa mättää, kannattaako jatkaa, onko tää tosirakkaus?
Raamatussa jossain psalmeissa: Rakkaus on pyyteetöntä, rakkaus ei kadehdi, rakkaus ....jne. Olen täysin samaa mieltä tämän psalmikohdan kanssa. Anteeksi etten muista Raamatun lukuja ja tarkkaa sanat, koska en ole hyvä uskovainen. Yritän oppia jotain hyvää Raamatusta. Raamatusta löytyy vastauksia elämän kysymyksiin.
Tästä Raamatusta tuli mieleeni yksi asia. Eilen luin blogin jossa entinen kristitty suomalaisnainen kääntyi muslimiksi, siinä pari asiaa häiritsi minua, kirjoittaja kertoi käynneensä uimahallilla naisten vuorossa ja kauhistellut suihkussa lihavia naisia. Yksi ote: Eräskin alkoi pestä rintojaan, nosteli niitä ja suihkutteli vettä rintojen alla, vatkasi, pyöritteli.... Hyi. Toinen nainen kehtasi kaikkien nähden kyykistyä lattialle ja suihkutella alapäätään! Kamalaa. Ok, nämä naiset olivat aika lihavia, ehkä peseminen onnistuin paremmin noin. Mutta silti... Oksetti. Tuo kuva on palanut mieleeni lopuksi elämääni. Ja toinen ote: Mieheni kotimaassa naiset ova todella lihavia. Mennessäni hammamiin, paikalliseen "kylpylään", järkytyin. Valtavat määrät höllyvää rasvaa! Yök. Jos näin kadulla hoikan naisen, piti ihan tarkistaa, näinkö oikein.
Sen luettuani tulin vihaiseksi. Kuinka hän kehtaa? Uskovainen nainen arvostelee muiden tekemisiä ja kehoa. Oikeasti uskovaiset eivät arvostele tai jättävät arvostelut omaan tietoonsa. Mutta tämä kirjoittaja on vahva nainen ja on hyvä kirjoittamaan ja blogi oli mielenkiintoinen, tulen jatkossa seuraamaan sitä blogia. Olen myös kiinnostunut muslimista.
Niin, lihavat ihmiset-aiheeseen. Tiedän ettei ole hyvä olla lihava, terveydellisista syistä. Normaalipainoinen on parasta olla. Mutta ihmismieli on herkkä. Jollekulle tulee masennus, hakevat lohtua ruuasta. Jos tulee paha mieli, ruoka lohduttaa. Jollekulle viina tuo helpotusta ahdistukseen, jollekulle tupakka auttaa jännitykseen. Kunnes huomaavat jäävänsä koukkuun ja kierre on valmis. Luulen että saatana on osallisena. Saatana houkuttelee ihmisiä kiusaukseen. Ihmisen liha on heikko. Millä oikeudella muilla on arvostella toisiaan? Ja lisäksi uskovainen? Sen sijaan uskovainen voisi tukea ja vetää esim. lihavaa mukaan vaikkapa pelaamaan tennistä tai jotain kivaan liikuntaan yhdessä. Ehkä sen kautta lihava voi uskaltautua harrastamaan liikuntaa ja olla kiinnostunut terveydestä.
Minä tarvitisisin tukea ja ystävää jonka kanssa voin harrastaa liikuntaa ja oppia kuntoilemaan ja laihtumaan. Yksin on vaikeaa. Painovartijoissa minun on vaikeaa. Liikaa tuntemattomia ihmisiä ja ahdistaa jos epäonnistuu. Olen käynyt painonvartijoilla ja en enää kehda käydä koska olen epäonnistunut kahdesti.
Ja vielä Raamatusta... olen myös pohtinut uskontoa. Onko Raamattu oikea. Vai Koraani. Vai muu? Juttelin yhden turkkilaisystäväni kanssa uskonnosta. Hän luuli että kristityt saavat olla avoliitossa, harrastaa seksiä monen kanssa, olla homo... Minä siihen selitin että Raamattu kieltää avoliittoa, seksiä avioliiton ulkopuolella on kielletty, homous on kielletty. Mutta tosi moni eivät noudata Raamattua vaikka kuuluvat seurakuntaan. Hän ymmärsi. Mietin tätä miksi niin moni kuuluvat seurakuntaan vaikkeivät lue Raamattua, noudata sitä. Mä kyseenalaistin itseäni myös, miksi kuuluin seurakuntaan vaikka olen huono uskovainen, en lue joka päivä Raamattua, teen tietoisesti syntiä ja niin edelleen. Luulen syyksi että tuntuu turvalliselta olla seurakunnassa, jos satun tarvitsemaan apua, saan ilmaiseksi. Se on tyhmää. Täytyy miettiä mihin haluan kuulua vai kuulunko mihinkään?
Jumala näkee ihmisen sydämeen.

Perjantai-ilta

7:lta herätys, teki mieli nukkua vielä pitempään, mutta nousin ja herätin Tyllerön. Hän sanoi että pitää vapaapäivän. Ei käy, pakotin pissalle ja aamupalalle. Vaikka päiväkodissa tarjotaan aamupalaa, mutta Tyllerön maku on valikoiva joten parempi antaa varmuudeksi kotona kevyttä aamupalaa.
Tapasin asianajajani ja käytiin virallisilla asioilla, kun en osaa suomea niin hyvin, asianajajani auttoi ja neuvoi mitä pitäisi tehdä ja toimi tulkkinani.
Iltapäivän leipoin ja siivosin. Tyllerön kummitäti kävi kylässä. Kivaa oli. Exä tuli etuajassa. Piti tulla 21 aikaan hakemaan Tyllerön heille yöksi. Käskin odottaa ja hän odotti. Odotellessaan hän korjasi keittiön valaisimen liitännät. Ostin uuden valaisimen kuukausi sitten. Hän rinta rottingilla sanoi: Mies on tarpeellinen. Mä kiitin vaan ja tarjosin kahvia. Pakko oli sietää ja tulla toimeen. Ei hän paha ole, mutta emme sovi yhteen.
Nyt yksin kotona, ei huvita lähteä viihteelle. Taidan käväistä jossain chattikanavilla juttelemassa ja lukemassa muita blogeja. Mitäs mä huomenna tekisin? Mietin huomenna sitten.
Ai niin, blogi täytti viikon. Onpa aika kulunut nopeasti.

Torstai-iltana

Ihme juttu. Tyllerö ilmoitti ennen 21.00 että väsyttää ja haluaa nukkumaan. Jee, rytmi taitaa muodostua... Tyllerö nukkui jo 21.30 aikaan iltapesun ja iltasadun jälkeen.
Minäkin alan väsyä myös aiemmin kuin yleensä. Vartin yli kuudelta torkahdin jo sohvalla puolisen tuntia ja oli vaikeaa herätä mutta silti heräsin ja lähdettiin tyttäreni kaa kauppaan.
Mietin myös tässä lukeeko kukaan tätä...hmm... no ei väliä. Pääasia että saan purettua ajatuksiani tähän.
Mutta väsymys on jo voimakas...joten painun tässä peiton alle. Huomenna jatkan.

Ankea Torstai

Aamu meni hyvin, mutta Tyllerö ei vieläkään halua kouluun koska häntä väsyttää. Hän on pikkuhiljaa tottunut menemään aikaisempaa nukkumaan. Se on hyvä juttu.
Kävin sossussa pummaamassa rahaa. Sain pikkasen, sentään jotain kuin ei mitään. Sitten kävin ostamassa pesuainetta autooni varten. Siellä on kuivaa mutta HAISEE pahalle, yäks. Tuolit pitää irrottaa että pääsen pesemään altakin. Nyt sataa, joten pesu siirtynee huomiseen.
Pesuainetta oli yllättävän vaikea löytää. Mietin jo otsonaattoria, mutta maksaa suunnilleen 70e... autoni on vanha, onko se kannattavaa? Mietin vielä. Ensin kokeilen itse pesemällä, jos haju ei lähde, niin sitten otsonaattorikäsittelyyn. Etsin hyvää pesuainetta ympäri kaupunkia ja kävin jopa lähikaupungissakin katsomassa. Ei löytynyt sellaista mitä haluan, elikkä kuivapesuainetta, semmoista jauhetta joka ripotellaan lattialle ja annetaan olla hetki ja sitten harjalla kuurataan ja imuroidaan jauheet pois. Jos joku teistä tietää, niin voisitko antaa vinkkejä kommenttiin. Kiitos :) Huomaan että yksin on vaikea elää täällä missä en tunne lähes ketään. Enkä halua kysyy exältä neuvoja ja pyytää apua. Mua ei kiinnosta olla tekemisissä hänen kaa.
Höh, tekee jo mieli herkkuja. Paidat vähän kiristää. Harmittaa. On pakko hillitä herkkuhimoani. Taidan mennä tekemään kurkkuvettä. Ystäväni suositteli juomaan vettä johon on sekoitettu kurkkuviipaleita. Tuo kuulemma raikkautta juomaan.

Aurinkoinen keskiviikko

Tyllerö eilen vielä valitti että ei halua eskariin. Koska piti syödä möttö puuroa ja tyhmää salaattia. Hän vihasi niitä. Lupasin kirjoittaa opelle ettei tarvitse pakottaa syömään puuroa, voi pyytää maistamaan, jos ei tykkää niin ei tarvi pakottaa syömään puuroo. Tänä aamuna Tyllerö sanoi lopettavansa esikoulun. Voi, Tylleröni.... Toivottavasti lappu auttoi että huomenna Tyllerö haluaa jo kouluun.
Huomasin että haudaltanousijan poika käy samaa eskaria kuin Tyllerö....voi että... Haudaltanousija on erittäin tyhmä ämmä. Me asumme samassa rapussa. Muutin ekaksi tänne asuntoon ja synnytin ensin vauvan ja parkeerasin vaununi vakiopaikkaani tonne rapulle olevaan tilaan, oli tarkoitus että vähäksi ajaksi kunnes meen taas ulos. Haudaltanousija päätti vallata sen paikan ja heitti mun rattaani keskelle pihaa. Mä en voi tajuta sitä tekoa. Hän ei koskaan moikkaa mulle eikä hymyile koskaan. Joskus mietin mitä hänen päässään liikkuu... varmaan vaan kuolemaa. Toivon että häneen kohdistuu Jumalan ilo ja heräisi zombie-elämästä.
Eilen oli ihanaa kun ystäväni ja hänen vauvansa kävivät meillä ja oli ihanaa jutella kunnolla ja rauhassa 8 tuntia. Lounastelimme ja kahvittelimme kotonani, eikä menty mihinkään.
Tänä aamuna pesin astioita ja pyykit. Ja väsyttää. En ole tottunut heräämään 7:lta ja menemään nukkumaan 23 aikaan. Täytyy yrittää opetella rytmiin... Mä olen semmoinen vapaaeläjä jo monta vuotta, ei sääntöjä ym... Mutta nyt pakko ladella säännöt, rytmit ym. rasittavaa.... Autoni taitaa olla pian kuiva. ihanaa...
Pakko mennä lepäämään ennenkui haen Tyllerön.

Tiistai

Tyllerön toinen eskaripäivä. Eilen oli innoissaan kun meni sinne. 11 aikaan kävelin tarhan ohi kauppakeskukseen, huomasin Tyllerön pihalla, ilman kaveria. Hänellä oli perhepäivähoidosta yksi ystävä joka siirtyi samaan eskariin. Hän ei vissiin ollut tosiystävä kun ei ottanut Tylleröä mukaan porukkaan. Haettuani hänet sieltä, hän sanoi ettei ollut kivaa. Tänä aamuna sanoi että nyt on loma vielä. Ei halua lähteä. Mutta pistin kuitenkin sinne ja toivon että tänään olisi parempi päivä siellä.
Eilen kuivattelin autoani tulvan jäljiltä ja olin epätoivoinen kun en saanut kuivaksi. Keittiön pöydällä mietin mitä sitten tekisin ja pillitin. Tyllerön puolesta ja autoni....ajan homeautolla jota kukaan ei halua ostaa... Ja ei ole rahaa, tässä kuussa oli laskujen huippu ja työttömän rahoilla maksoin melkein kaikki ja ei ole enää rahaa edes ruokaan. Elämä täällä erittäinpienessä kaupungissa on paskaa. Ei ketään sellaista kaveria joka osaisi puuhailla auton kanssa eikä ketään joka voisi auttaa meitä, esim. äiti ja isä jonka luona voisimme käydä syömässä, asuvat liian kaukana. Loppujenlopuksi oli pakko kysyy exää neuvoja auton suhteen. Toi lämpöpuhaltimet autoon surisemaan ja oli yön yli ja annoin sen vielä olla siellä kuivattelemassa kunnolla paikat kuivaksi. Siellä vähän haisi. Toivottavasti sit häviää kunhan pääsen imuroimaan paikat ja pesen sisäpuolen puhtaaksi.
Pitäis nyt siivota kämppä, ystäväni on tulossa vauvansa kanssa meille. Ihanaa että on edes yksi hyvä ystävä, mutta asuu eri paikkakunnalla.
Toivon että seuraava lottopotti tulisi minulle.... Olen loman tarpeessa, haaveilen meneväni Tylleröni kanssa ulkomaille.

Ilta

Päivä meni nopeasti. Hain Tyllerön isältä ja lähdimme uimaan. Oli kivaa uida pari tuntia, Tyllerö oppi miten voi olla veden alla hetken. Saunassa häpesin itseäni, taikinamöykkyvartaloni hoikkien naisten joukossa.... Haaveilin että olisin hoikempi ja käyttäisin nättejä bikineitä. En koskaan koe sitä.
Rankkasade iski kun lähdimme pois. Juoksimme autolle ja ajoimme kaatosateessa keskustaan syömään. Söimme kalliit ateriat. Vaikka pankkitilillä on vain muutama kymppiä loppukuukaudeksi varten. Pitäähän vähän nauttia sunnuntai-iltapäivästä Tylleröni kanssa.
Sitten ajoimme kotiinpäin, mutta rankkasade oli kestänyt parisen tuntia ihan putkeen ja keskustassa oli kaaos, vettä tulvi ja jopa oli puolet autoni peitossa, huolestuin että lakkaako sähköt toimimasta. Edessä auto pysähtyi ja mies tuli ulos autosta ja työnsi autonsa...sen sähköt sammui. Ohitin ja toivoin että pärjäisin... oli kamala tulva... piti ajaa vastatulevan kaistalla kun siinä oli vähemmän vettä. Onneksi selvisin ja auton lattialla kolme-neljä senttiä vettä.... Huomenna auto haisee varmasti.... jos paistaa aurinko, täytyy viedä auto aurinkoon kuivumaan ja siivoan auton.
Illalla oltiin vaan kotona pari tuntia kunnes käskin Tyllerön nukkumaan. Meillä oli nukkumavaikeuksia, koska olemme tottuneet menemään nukkumaan myöhään, nyt on pakko mennä aikaisin nukkumaan, huomenna klo 7 herätys ja Tyllerön pitää olla eskarissa kello 8.00. Mitenhän me pärjäämme aamulla....me olemme iltavirkkuja ja aamutorkkuja.
Päätin taas laihduttaa. 999.kerran. Huomenna varmasti unohtuu. Mutta koetan. Haluan vielä mahtua taas edes kokoon 50. Turhaa mä tääl haaveilen. En koskaan pääse siihen.

Sunnuntain tunnelma

No niin, tuli käytyä Turussa yhden pariskunnan kanssa. Oli jopa vähän kivaa siellä. Tapasin monta kavereita jota en ole nähnyt pitkiin aikoihin. Poikamiestilanne oli aika hyvä siellä. Mutta en sitten tehnyt lähempää tuttavuutta, vaan juttelin kuulumisia ja juonu vähän kaljaa. Näin yhden vanhan koulukaverin, juttelimme ja totesin hänen olevan alkoholistoinut. Hän itse otti puheeksi ja rehellisesti että on alkoholisoitunut, työssäkäynti on alkanut olla vaikeaa ja saanut pomolta varoituksen. Ankeeta. Miksi alkoholi on saanut monta ihmistä pilaamaan elämäänsä...
Pariskunta ilmoitti lähtönsä jo 22.30 aikaan. En ollut valmis lähtemään. Kerroin että keskiyöllä olisi show. He sitten jäivät myös katsomaan show:ta. Sain lisäaikaa jutella muiden tuttavien kanssa. Yksi hyvä ystävä oli siellä kans, oli ihanaa tavata. Hän on homo mutta ihana tyyppi. Tapasin myös yhden vanhan tuttavan, rippikoulukaverini. Hän on hassu tapaus. Emme olleet tekemisissä moneen vuoteen, kunnes tapasimme webchat-kanavalla ja hän muisti minut. Sitten olemme silloin tällöin pitäneet yhteyttä MSN messengrillä ja webchat-kanavalla. Viime juhannuksena näin hänet, hän ei tunne tai ei ole tuntevinaan minua. En mä viitsinyt mennä sanomaan moi ja tässä mä oon. Olen ujo. Sen jälkeen hän kertoi juhannuksesta, mä siihen että näin hänet. Hän sanoi ettei tiennyt ja olisin tullut moikkaamaan hänet. Sanoin olevani ujo. Sitten nyt ennen lauantaita hän sanoi että menee taas Turkuun tapaamaan muita ja toivoi tapaavansa minut ja käski että jos huomaan ja sanon hänelle heti moi:n. Jaah.... Mutta sitten siellä eilen huomasin hänet ja en heti viitsinyt tulla moikkaamaan. Kiertelin ystäväni kanssa paikkoja ja kävimme ystäväni asuntovaunulla juomassa vähän viiniä ja jatkettiin kiertelyä ja näin hänet taas, joten rohkenin ja sanoin moin. Hän pysähtyi ja tuli halaamaan. Tunsi minut heti. Höh, muka ei tunne/muista minkänäköinen olen. Juteltiin hetki ja sitten jatkettiin kiertelyä. Ostin kaljaa ja hän tuli juttelemaan lisää. Oli mukavaa jutella hänen kanssa. Kunnes show alkoi ja ihmiset kääntyivät huutelemaan kannustushuutoja stripparille joka kainosteli siellä. Sitten kaikki huusi buuta kun hän ei kehtanu heti tulla esiin. Joku virolainen teini-ikäisen näköinen mimmi... Hän sittenkin rupesi tanssimaan ja riisutumaan vaatteita. Kaikki vaan katselee, strippari varmaan sai noin 40 euroa kasaan, hän oli bikinillään kun lähti. Kaikki huusivat buuta ja peukalo alas merkkiä. Häpesin suomalaisten puolesta. Siellä oli myös vieraita Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Italiasta, Itävallasta, Ruotsista... Sitten pariskunta ilmoitti että nyt lähdetään. Lähdin kiltisti kotiin. Olisin halunnut jäädä vielä pitempään. Kummaa kun ei kaduttanut sinne lähtö. Yleensä mun vaistot on oikeassa. Nyt kerran on väärässä. Onneksi.

Kaunis Lauantai

Onpa hieno ilma. Nukuimme pitkään. Menin vessaan ja voi ei, ovikello soi. Huusin Tyllerölle ettei avaa ovea vielä, kun ei ole vaatteita päällä. Tyllerö nousi sängystä ja etsi housut. Kun olemme puenneet, avasin oven. Ex-äijä siel odottaa Tylleröä. Mutta Tyllerö käski hänet odottamaan ulkona ja meni syömään aamupalaa. Hyvä Tyllerö. Aamupalan syötyään, hän sanoi että tänään on karkkipäivä. Annoin vähän karkkia. Alkaako tyttö oppia milloin saa syödä karkkia. Toivottavasti.
Kävin suihkussa ja menossa Turkuun. Varmasti on tylsää siellä. Ei innosta lähteä tapaamisiin sinne. Mutta on hyvä tavata muita ihmisiä ja jutella omalla kielellä muiden samankielisten kanssa.
Varmasti kaduttaa miksi lähden....

Kauppakeskuksessa

Oli kuumaa. Tyllerö halusi ulos. Menimme postiin hakemaan elloksen paketin ja lähetin kaksi korttia.
Sitten Tyllerö halus leikkikentälle. Mentiin. Yksi nainen siellä kaksoisvaunuineen ja kolme lapsineen alkoi mulle puhuu suomea. Mä en ymmärtänyt. En ymmärrä puhesuomea, mutta kirjallista ymmärrän. Kävelin ohi vaan muka huomaamatta. Harmittaa. Olisi kyllä mukavaa rupatella muiden äitien kanssa leikkikentällä ja sen kautta saisi ystäviä. Minulla ei ole ystävää tästä kaupungista kuin kolme, yksi on asianajajani ja yksi ikääntynyt aviopari. Täällä tosi harva osaa kieltäni. Mutta he eivät halua tapailla tai omat kiireet.
Mulla on kyllä pari kolme tuttavia, joilla on lapsia jotka ovat Tyllerön ystäviä. Onneksi laitoin Tyllerön perhepäivähoitoon, että saisi ikäisiään ystäviä ja oppisi puhumaan suomea. Toivon että Tyllerölle tulee hyvä elämä.
Tyllerö sanoi että mennään kauppaan. Me mentiin kauppakeskukseen ja Heseen. Tyllerö söi ranskalaisia ja pehmistä sekä joi mehua. Minä kana-aterian ja pehmiksen kahvineen. Tyllerö halusi euron että vois saada jotain kivaa yllätystä pallolaatikosta, semmoinen joka laitetaan kolikko ja pyöräytetään vivusta ja luukusta tulee jotain pallo jossa on yllätys.
Penkillä istuessamme Tyllerö halusi mun avaavan pallon kun oli piukassa. Tyllerö näki tädin. Hyppi iloissaan ja meni häntä vastaan ja tädillä olikin äitinsä mukana, eli anoppi....Voi vee, ajattelin. Pitikö pilata meidän ilomme... Minulla oli tarkoitus mennä Tyllerölle vaatteita katsomaan. Kesti hetken kun sain Tyllerön mukaani, tietty täti ja anoppi tuli mukaan. Ärsyttää. Tietenki ei tervehtiny...ei lähes koskaan tervehdi minua. No joo, koska eri kieli...joojoo, mutta olin exän kaa 8 vuotta, olisi voinu oppia edes tervehtimään omallani kielelläni...
Löysin Tyllerölle puseron alehintaan. Sadevaatteita katselin kans, mutta ostan syyskuussa sit. Rahaa on liian vähän nyt. Eron jälkeen rahat on tiukalla. Siitä on kolme kuukautta. Exä vei kaikki minun rahat. Tottakai olen katkera. Olisin tarvinnut rahaa elämiseen ja oli aikomus lähteä etelään. Asianajajani kanssa yritettiin löytää rahat takaisin. Ei mitään tulosta.
Sain pitää Tyllerön. Mutta tapaamiset puoleksi. En ole tyytyväinen. En voi muuttaa muualle. Ahdistaa tämä ympäristö. En jaksa. Ruokapuolella jatkettiin ostoksia. Onneksi anoppi ja täti lähti tekemään omia ostoksia, mutta Tyllerö lähti mukaan. Otti päähän. Tein ostokset ja lopuksi Tyllerö tuli ja sanoi että on ikävä mummua. Mä siihen että turhaa, huomenna taas tapaa kun on isin vuoro hoitaa ja tietysti pääsee mummulaan.
Minusta tuntuu että mummu on kaappannut Tylleröni itselleen. Ja pitää taistella, että Tyllerö asuu kanssani ja minä olen perheen pää täällä ja minun kasvatukseni. Mutta Tyllerö tykkää olla mummulassa. Tyllerön isä ei tee mitään, ei leiki, ei hoida vaan tekee töitä ja töitä ja töitä. Miksi pitää jakaa Tyllerön anopin kanssa? Ottaa päähän.

Perjantai

En iloitse, tänään perjantai. Tyllerö on kanssani kotona. Meinasimme mennä uimaan mutta on pilvinen päivä. Tylleröllä vain alushousut päällä, minulla toppi ja pyöräilyhousut, silti hikoiltuttaa. Uimaan liian kylmä....
Vatsa vähän kipeä, katselin vatsakumpua, 7makkaraa vyötärössä, yäk. Miksi olen lihava. Pienestä lähtien olen ollut ylipainoinen ja koko ajan tulee kiloja. Pariin otteisiin laihdutin rajusti, molemmilla kerroilla suunnilleen 30 kiloa mutta kaikki ovat tulleet korkojen kera takaisin. Nyt laihdutettavaa olisi 70 kiloa. Liian iso urakka. En pysty. En koskaan pääse normaalipainoon.
Tylleröni on myös ylipainoinen. Neuvola huomautti ruokavaliosta. Olen yrittänyt kasvattaa hänet eri ruokatavoille kuin minulla, yritin kehottaa syömään terveellisesti ja vähärasvaisesti ja karkkeja vain karkkipäivinä. Mutta tyllerö päätti olla kuin äiti...
Ex äijä huomautteli, meillä on samanlaiset pylväsjalat... ärsyttää. Meitä on arvosteltu aina.

Pitääpä esitellä näin alkuun

Terve vaan...
Tässä Varjonnainen aloittaa bloggaamisen. Suokaa anteeksi kirjoitusvirheeni, äidinkieleni on eri kuin suomen kieli.
Olen tallustellut tässä Telluksessa reilu 35 vuotta. Olen ehtinyt pyöräyttää yhden tytön maailmaan. Hän on elämäni valo, 6 vuotias tyllerö.
Elämä ei ole helppoa. Koko ikäni olen elännyt kuin varjossa. Aina jokaisessa asioissa kakkosena ja aina jos tärppää onni niin se johtaa loppujen lopuksi epäonneen.
Taistelu tyttärestäni anopin kanssa.
Ex-äijän hankaloittama elämä.
Itseaiheutettu ylipainoisuus joka voittaa taistelun hoikkuutta vastaan...
Huono äitiys?
Yöeläjä.
Kielivähemmistöläisen vaikeus.
Ja niin edelleen...